Ruska
on mentyään jättänyt lehtiin pääasiassa kuolleen ruskean värin. Suurin osa
lehtipuista seisoo paljaana, kirpeän tuulen riepoteltavana. Tylypahkan pihalla,
lammen rannalla, siellä, mihin suuri tammi jättää kesäisin varjonsa, seisoo
poika, jonka hiekanvärisiä hiuksia tuuli riepottelee. Hän vetää takkiaan
tiukemmin kiinni ja nostaa punakeltaraidallisen kaulahuivin nenän yli. Vielä on
syksy, mutta sää lupailee talvea lähipäivinä. Taivaanranta on lohduttoman
harmaa paksuista pilvimassoista.
”Remus!”
Tuttu ääni saa pojan kääntämään selkänsä lammelle. Hän hymyilee kaulahuivinsa
suojissa nähdessään mustahiuksisen ystävänsä viilettävän pihan poikki häntä
kohti. Vaikka toinen on laittanut hiuksensa kiinni, tuuli tekee parhaansa
sotkeakseen ne juoksijan kasvoille.
”What are you doing here?” Remus kysyy yhä hymyillen toisen
pysähtyessä hänen viereensä hengästyneenä.
”That’s
my question! It’s freezing! Now, come, let’s go inside”, pojista pidempi vastaa
tasattuaan hetken hengitystään. Kuin sanojensa vakuudeksi tämä alkaa hieroa
käsivarsiaan saaden pihkanväriset silmät nauramaan iloisesti, naurua, joka
kaartaa suupielet ylöspäin, mutta ei aivan karkaa huulien välistä tuulen
vietäväksi.
”Not
yet, dear”, Remus hymähtää pehmeästi ja kääntää katseensa taivaanrantaan. Hän
huomaa toisen takin olevan auki, mutta ei puutu asiaan sen enempää.
”How
long -”, mustahiuksinen poika aloittaa valittavalla äänellä, mutta huulille
painettu sormi hiljentää hänet miltei saman tien.
”Sirius, we don’t need to hurry.”
“Says
Mr. I-need-to-use-all-of-my-freetime-to-read-for-my-O.W.L.s”, Sirius tuhahtaa
ja pyöräyttää silmiään. Hän ristii kätensä rinnalleen ja seuraa Remuksen
katsetta taivaanrannalle. Poika ei huomaa kaulahuivin taakse piilotettua hymyä.
”Reading
can wait for a moment. Want me to warm you?” Remus kääntää lempeän hymynsä itseään
aavistuksen pidempää poikaa kohti.
”Sure”,
toinen vastaa ja kaappaa pojan kainaloonsa. Hän painaa päänsä hiekanvärisiin
hiuksiin ja unohtaa hetkeksi sen kylmän tuulen, joka piiskaa molempien hiuksia
kasvoille ja pyrkii hänen paitansa alle.
”If
you didn’t care what happened to me, and I didn’t care for you”, Remus mutisee
hiljaa tavoitellen sanoilleen jonkunlaista melodiaa, jota Sirius ei tunnista.
”Then
what?”
”We
would zig zag our way through the boredom and pain.”
Kevyet
pisarat osuvat ruohikkoa peittäviin lehtiin rapisten.
”Occasionally
glancing up through the rain”, Remus jatkaa yhä melodiaa hakien välittämättä
alkavasta sateesta. Samassa taivas kuitenkin repeää ja massiiviset pisarat
kastelevat maan loiskahdusten saattelemana.
”Come
on! Let’s go!” Sirius huudahtaa ja vetää toista poikaa mukanaan kohti linnaa.
Pisarat rikkovat järven pinnan tuottaen sekalaisen sinfonian.
”No,
not yet. The song is still unfinished”, Remus vastaa hymyillen ja tarttuu sadetta
karkuun juoksevan pojan käsistä.
”Then finish it, hurry up!”
“Wondering
which of the buggers to blame”, poika jatkaa pitämättä minkään valtakunnan
kiirettä. Sade iholla tuntuu virkistävältä, se tuntuu pyyhkivän viimeaikojen
stressin pois. Siriuskin lopettaa vetämisen tajutessaan, että se on täysin
turhaa. He kastuivat jo.
”And
watching for pigs on the wing”, Remus hymisee hiljaa, hiljenee ja lähtee
hymyillen kävelemään pihan halki kohti linnaa.
”That’s
it?” mustahiuksinen kysyy epäuskoisena.
”Yep.”
”What the hell? What is that anyway?”
”What the hell? What is that anyway?”
“It’s
song of Pink Floyd, muggle music”, Remus selittää ja hymähtää päälle.
“Well,
did this Mr. Floyd also stand in the rain mumbling this song?” Sirius kysyy
ärsyyntyneen kuuloisena ja saa seuralaisensa nauramaan.
”No,
I don’t think they did”, Remus vastaa hymyillen.
“They?
So there is more than one whacko?” pojista pidempi kysyy parkaisten.
“Yeah,
a band of whackos”, toinen vastaa nauraen ja työntää mustahiuksisen pojan Tylypahkan
suurista ovista sisään, suojaan tuulelta ja sateelta.
*
A/N: Käytetyt laulunsanat Pink Floydin kappaleesta Pigs on the Wing
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti