tiistai 24. heinäkuuta 2012

Vain yksi kesäyö

Leuto tuuli puhaltaa vaimeasti, sekoittaen hellästi pitkiä hiuksia, saaden kesämekon keveän helman kutittamaan polvitaipeita. Ilmavirtaus tuo mukanaan loppukesän tuoksuja; hiillokseksi hiipuvan nuotion miellyttävä, vaimean savuinen haju ja lievä alkoholin löyhkä. Koivun, ruohon ja monen muun kasvikunnan kasvatin ja silkan kesän tuoksut, joita ei voi erotella. Aurinko on jo laskenut, jättäen jälkeensä pehmeän hämärän, sillä vaikka kesä onkin kääntymässä loppuunsa, varsinainen pimeä ei ehtisi kietoa yötä syleilyynsä vielä pitkään aikaan.

Asfaltti tuntuu vielä lämpimältä paljaita jalkapohjia vasten tytön kävellessä rauhallisesti eteenpäin. Hienoinen horjahdus ja ristiaskel. Toisessa kädessä roikkuvien sandaalien kannat kopsahtavat yhteen. Hiljainen nauru pyrkii kuplivana huulien välistä kesäiseen yöhön, tuntuen jollain hassulla tavalla samalta kuin se kupliva juoma, jota hän on aiemmin juonut. Se on saanut tytön olon keveäksi. Aivan kuin hän olisi juonut monta kulausta nestemäistä onnea ja huolettomuutta.

Jalkakäytävälle jääneet kivet painavat ikävästi kesän kovettamia kantapäitä. Hän siirtää painonsa päkiöilleen ja tarttuu huomaamattaan toisella kädellään hameensa helmaan. Hetken tyttö keskittyy vain jalkoihinsa, tasapainoillen hivenen huojuvaisesti ohi irtokivien. Rauhallinen, tyynnyttävä hiljaisuus katkeaa kertoen jonkun muunkin kulkevan hämärässä. Tyttö kääntyy katsomaan taakseen, äänen suuntaan, ja antaa hameenhelmansa laskeutua hivelemään polvia. Iloinen hymy huulillaan hän nostaa peukalonsa, liftaten ohiajavan pyöräilijän kyytiin.

Pyörä pitää ruosteista kitinää lähestyessään ja jarrusta irtoava kirskuna saa kevyestä olostaan nauttivan tytön kihertämään hiljaa. Kaksipyöräisen kulkuneuvon pysähtyessä kuuluu vain vaimea ääni pyöräilijän laskiessa toisen jalkansa asfaltille, pitääkseen tasapainonsa. Kesäyön hiljaisuus on palannut ja hetken kaksikko vain katselee toisiaan. Molempien silmistä näkee, että täysin selvin päin näin kaunista kesäyötä on turha viettää.

Tuttuja he eivät ole. Ainakaan kumpikaan ei muista nähneensä toista ennen. Siitä huolimatta tyttö kipeää pysähtyneen pyörän takaritsalle istumaan. Toinen ei sano vastaan, polkaisee vain menopelinsä takaisin vauhtiin, hakien hetken horjuvasti tasapainoa, jonka ylimääräinen paino takarenkaan päällä tahtoo kadottaa. Hiljalleen meno alkaa tasaantua ja hetken mielijohteesta tyttö kietoo kätensä kuljettajansa vyötärölle ja painautuu lämmintä selkää vasten. Hiekkainen tuoksu tervehtii hänen nenäänsä, kielien toisen olleen rannalla. Luultavasti makoilleen lämpimällä hiekalla nauttien yöhön kääntyvästä kesäillasta.

Hiljaisten äänien saattelemana tytön kädessä olevat sandaalit tömähtelevät toisen vatsaan ja kopsahtelevat vaimeasti toisiaan vasten pyörän lipuessa eteenpäin. Kumpikaan ei tiedä, mihin toinen on menossa, eikä kumpikaan kysy. Se on epäolennaista. Jatkuvan liikkeen aiheuttama ilmavirta pitää pitkät sortuvat poissa kasvoilta. Aikaa kuluu tuntematon määrä x ennen kuin pyörä pysähtyy toistamiseen. Kyselemättä, katselematta ympärilleen, tyttö laskeutuu melkein sulavasti jaloilleen. Hameen helma jää kiinni takaritsaan ja äännähtää uhkaavasti, kun hän yrittää varovaisesti nykäistä sen irti.

Ruoho tuntuu viileältä ja kutittelevalta. Hän kävelee poispäin tien varteen pysäköidystä pyörästä ja pyörähtää ympäri kevyt hymy huulillaan. Se on niin kevyt, että se melkein karkaa ilmaan muiden kuultavaksi. Tyttö nostaa katseensa taivaalle ja pyörähtää uudestaan, antaen kenkien tippua kädestään.  Hämärä saa tähdet loistamaan pehmeästi ja hetkeksi hän unohtuu kauniin tähtitaivaan lumoihin. Kosketus. Se ei ole varovainen tai kysyvä, toinen vain tarttuu hänen käteensä ja sitten toiseen. Vakaasti hän pyöräyttää tyttöä ympäri, uudestaan ja uudestaan, saaden hymyn viimein karkaamaan nauruna kohti taivaanrantaa.

He päätyvät makaamaan ruohikolle selälleen, katselemaan tähtiä. Yhteisymmärrys riippuu ilmassa toverillinen hiljaisuus seuranaan. Kaksikko ei tarvitse sanoja, eivät he oikeastaan tarvitse toisiaankaan. Näin kauniit kesäyöt vain ovat parempia, kun ne voi jakaa jonkun kanssa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti